Tupakointi ja etenkin pitkään kestävä päivittäinen tupakointi kutistaa aivoja ja mahdollisesti siksi altistaa muun muassa muistisairauksille. Kutistuminen pysähtyy, jos tupakoinnin lopettaa, mutta tämä ei korjaa jo syntyneitä muutoksia.

Tuoreen brittitutkimuksen havainnot perustuvat 32 000 aikuisen terveys- ja geenitietoihin, jotka saatiin mittavasta UK Biobank -aineistosta. Geenitietojen avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan osallistujat, jotka ovat perimänsä takia alttiita tupakoimaan.

Osallistujien aivokuvaustutkimukset osoittivat päivittäin ja etenkin päivittäin paljon tupakoivien aivot pienemmiksi kuin savuttomien. Voimakkain yhteys havaittiin tupakoinnin ja aivojen harmaan aineen tilavuuden väliltä.

Tupakoinnin lopettaneiden aivot olivat nekin pienempiä kuin savuttomien, mutta heidän aivonsa eivät enää kutistuneet samaa vauhtia kuin tupakointia jatkavien. Näin ollen tupakoimisen lopettaminen ajoissa voi estää suurempia aivomuutoksia, tutkijat toteavat.

Geenitiedot puolestaan osoittivat, että osallistujat, jotka olivat geneettisesti muita alttiimpia tupakoimaan, myös tupakoivat päivittäin muita todennäköisemmin. Geneettinen tupakointialttius liittyi sekin aivojen kutistumiseen, mutta yhteys johtui tupakoimisesta.

Tupakoinnin on tiedetty vaikuttavan aivoihin, mutta ilmiön tarkastelu on jäänyt tupakan muiden vakavien terveyshaittojen jalkoihin. Nyt julkaistut tulokset lisäävätkin tietoa tupakan ja aivohaittojen yhteydestä ja osoittavat niiden olevan sitä pahempia mitä pitempään tupakointi jatkuu.

Aivot kutistuvat luonnostaan ikääntymisen seurauksena, mikä suurentaa muun muassa dementian ja muiden muistisairauksien riskiä. Ikääntyminen yhdessä tupakoinnin kanssa todennäköisesti suurentaa riskiä vielä enemmän.

Tutkimus julkaistiin Biological Psychiatry Global Open Science -lehdessä.

Suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin.

sv_SE