Suomessa tehtiin viime vuonna ennätykselliset 475 elinsiirtoa. Vaikka elinsiirtoja tehtiin runsaasti, kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa. Vuoden lopussa uutta elintä odotti 451 ihmistä.

Elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen tärkeää, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto tiedotteessaan. Mahdollisen luovuttajan tahto on aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa.

Munuais- ja maksaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista olisi valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen, mutta vain 38 prosenttia on ilmaissut tahtonsa. Läheistensä elinluovutustahdosta tietoisia on vain 30 prosenttia suomalaisista.

Ikä ei ole este

Päinvastoin kuin luullaan, ikä estää harvemmin elinluovutuksen. Tällä hetkellä jopa 85-vuotias voi toimia elinluovuttaja. Vakavakaan perustauti ei myöskään estä luovutusta. Ainoastaan viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja HIV- ja B-hepatiittivirustartunnat ovat este luovutukselle.

Elinluovuttajaksi voi päätyä kolmella tavalla. Suurin osa elinsiirroista tehdään edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimillä. Aivokuolema tarkoittaa täydellistä aivoverenkierron ja kaiken aivotoiminnan pysyvää loppumista. Nykyään Suomessa on mahdollista olla elinluovuttaja myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen. Terve ihminen voi myös jo eläessään luovuttaa toisen munuaisensa. Viime vuonna munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehtiin 45.

Paperisen elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.

sv_SE